Rave about the universities (in Finnish)

This is in Finnish, because I really can't write it in English and probably wouldn't interest anyone outside Finland. It's about the role of universities in Finland.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli SITRA julkisti toissapäivänä raportin, jonka mukaan Suomen yliopistojen pitäisi muuttua maksullisiksi. Tämä muun muassa sen takia, että kaikki muutkin tekevät niin (mikä on aina hyvä argumentti, muistuttaa hiukan leikki-ikäisten touhuja), mutta myös sen takia, että innovaattorit eivät häipyisi tästä maasta tekemään innovaatioitaan muihin maihin.

Aivan käsittämätöntä ajattelua! Ilmeisesti Sitrassa kenellekään ei ole tullut mieleen, että yliopistoissa tehdään muutakin kuin teknisiä innovaatioita, joilla voi nostaa kansantaloutta ja joiden takia voi sanoa valtiolle, että veroja pitää pienentää, jotta saamme enemmän fyrkkaa keksinnöistämme. Suurin osa yliopistojen tuottamista tutkimustuloksista on jotain aivan muuta. Mitä tekemistä jollain sosiologian aivan perustutkimuksilla on teknologisten innovaatioiden kanssa? Puhumattakaan jostain filosofiasta tai kirjallisuudentutkimuksesta (josta olen itse valmistunut). Yliopistot tuottavat itseymmärrystä eikä sellaiseen tähtäävää tutkimusta mennä tekemään ulkomaille, joissa olisi Sitran edustaman ajattelun mukaan parempia yliopistoja tai innovatiivisempaa meininkiä. Itseymmärrystä tehdään parhaiten hitaasti ja sinnikkäästi tutkimalla eikä menemällä päiväperhomaisten innovaatioiden perässä, niin kuin Sitra ilmeisesti haluaa.

Sitran kuva humanistisesta tai yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta on nähtävästi syntynyt sen perusteella, että aina välillä näistä tieteistä nousee esiin - lähinnä vain hetkeksi - julkkiksia, jotka ovat alansa johtavia asiantuntijoita. Mutta Sitran ja muiden pölvästien päähän ei mahdu se, että nämäkään tutkijat (esim. Jaakko Hämeen-Anttila) eivät ole lähteneet tekemään innovaatioita, vaan perustutkimusta, jonka päälle he ovat voineet ja saaneet rauhassa tehdä pidemmälle meneviä tutkimuksia.

Sanoin Kautolle, kun luin uutista Hesarista, että valtaapitävät eivät halua tukea itseymmärrystä. Ehkä he tajuavat sen verran, että se on heille itselleen vaarallista.

Elinalle sanoin, että en tiedä, mitä teemme, jos Kautosta ei tule huippuälykästä tyyppiä, joka pääsee yliopistoon jonkin Nokia-säätiön stipendillä. Jos tulomme eivät tästä merkittävästi kasva (enkä näe syytä, että ne kasvaisivat), niin millä ihmeellä me kustannamme pojan opiskelun? Sitralaiset haluavat ilmeisesti estää tavallisen fiksujen perustyyppien korkeakouluopiskelun. Kaikki vain huipuille! Masentavaa läskipäistä ajattelua.

Tähän liittyy muuten myös se minua viime aikoina masentanut trendi, jonka toivottavasti kaikki muutkin ovat huomanneet: antihumanismin lisääntyminen ja median paijailu niitä kohtaan, jotka haukkuvat humanismia ja humanisteja. Äänekkäimmät humanismin vastustajat ovat rasittavan ylimieliset Kari Enqvist ja Esko Valtaoja. Varsinkin viimeksimainittua kavahdan pahan kerran. Onneksi Sami Pihlström pisteli Valtaojan uutta teknologiauskoista ja filosofiavihamielistä kirjaa ankarasti uusimmassa Tieteessä tapahtuu -lehdessä - mitä ei paljon tapahdu, siis että Valtaojaa kritisoitaisiin julkisesti. Ehkä Pihlströmin teksti löytyy netistä, jos ei, menkää kirjastoon.

Enqvist ja Valtaoja saavat mediassa niin paljon palstatilaa kuin vain haluavat. Nokian "menestystarina" on näköjään johtanut siihen, että vain teknologia on tärkeätä. Muu on turhaa ja hidastaa rikkaiden typerysten rikastumista.

Humanismin vastustajista median paijaama on muuten myös Pentti Linkola, joka hänkin edustaa kovia tieteitä (hänhän on lintutieteilijä eli biologi). Hänet erottaa edellämainituista sentään se, että hän kirjoittaa hyvin. Valtaojan nokkeluudet voi minusta huoletta jättää omaan arvoonsa.