Off again

I'm on tour again until Sunday and won't be blogging - at least much.

By the way, there's an interview in English of the Finnish police procedural writer Matti Yrjänä Joensuu at Rap Sheet.

Muistoja elokuvakerhoista

Kirjoittelin eräälle sähköpostilistalle muistoja Porista, elokuvateattereista ja elokuvakerhoista ja ajattelin ikuistaa viestin tänne:

> Ah, niitä muistoja Porin Adams-teatterista (jonka vierellä oli
> erinomainen levy- ja lehtidivari Ladyland). Wajdan elokuvia
> käytiin
> katsomassa muistaakseni jossain kirjaston yhteydessä olevassa
> työväenopiston kellaritilassa.

Joo, siellä olivat sekä kaupungin kulttuuritoimen Kinokellarin että Porin elokuvakerhon (Suomen toiseksi vanhin! perustettu muistaakseni -58, kun Turun elokuvakerho oli perustettu -56*)esitykset, kunnes Kinokellari (joka toimii edelleenkin) siirtyi Kinoon (hieno omaperäinen funkkistyylinen rakennus, jonka oli suunnitellut porilainen rakennusmestari Kalle Myntti 30-luvun alussa). Kinokin sitten lopetettiin (samoin kuin hieno 50-luvullavalmistetussa rakennuksessa toiminut Kino-Palatsi), kun valmistui kohtuullisen hauskan näköinen Promenaditalo (tai jotain sinnepäin), jossa oli jonkin aikaa Suomen modernein elokuvasali. Näin siellä "Matrixin", mutta tekniikasta ei ollut apua ja kyllästyin kertakaikkisesti.

Enemmän nautin elokuvista kerhoesityksissä, vaikka kuva oli laatikon muotoinen (väärät portit projektoreissa), toisen projektorin (siellä oli siis sentään yliheitto) äänet särisivät ja auditorion (siksi sitä kutsuttiin) lattia oli tasainen! Niskat tulivat kipeäksi ja persuukset puutuivat, mutta hei, ei mitään väliä jos näkee semmoisia leffoja kuin Hustonin "Wise Blood" ja Saylesin"Muukalainen Harlemissa" (joita en kumpaakaan ole sittemmin edesn ähnyt uudestaan!).

Adamsissa oli paljon lastennäytöksiä, pätkis-tyyliin, Chaplinin vanhoja ja piirrettyjä. Speden leffojen ensi-illat taisivat olla siellä. Visa Mäkisen leffat menivät kyllä mielestäni jossain toisessa teatterissa, Jaarlissa?

> Vaan purkutraktorit tulivat ja sinne
> hävisivät Adams ja Ladyland - nuoruuteni mukana. Et vähä
> haikeeta.

Joo, mielikuva on, että varsinkin Adams oli hieno rakennus. Nyt siinä on täydellisen mitäänsanomaton kerrostalo. Ladylandhan lopetti divarityyppisen toiminnan ja siirtyi BePOPiin (Suomen ensimmäinen postmodernistinen rakennus, suunnittelijana Jyrki Tasa) myymään levyjä TNT-nimen ottaneeseen uuteen liikkeeseen. Nyt sitäkään ei enää ole. En ole varma, mitä Turo (sukunimi häipyy mielestä) tekee nykyään.

Isäni osti aikoinaan pois kaikki Ladylandin alakerrassa myytävänä olleet kirjat, joista suuri osa oli sekulia. Kirjoja oli kuitenkin niin paljon, että isä joutui ajamaan kaupungin halki niin ettei hän nähnyt autostaan taakseen ja sivuilleen lainkaan. Itse ehdin ostaa Ladylandista parit levyt (isoveljelleni harmillisesti jääneen Red Skinsien älppärin ja jotain muutakin), mutta TNT:stä napsin 80-luvun lopulla melko säännöllisestikin levyjä. (Harmi vain, etten kauheasti niitä jaksa enää kuunnella, jotain Legendary Stardust Cowboyta. What was I thinking?!)

* Siis Porin elokuvakerho oli toiseksi vanhin tietysti silloin,kun se vielä toimi. Nyt sitä ei enää ole. Ehkä paperilla, en ole ihan varma. Olin hallituksessa 14-vuotiaana, mikä oli varmasti jonkin sortin rike. (Turun elokuvakerho on vielä, ja näköjäänihan hyvässä hoidossa. Nuorisossa on yhä voimaa!)

Toisessa viestissä jatkoin lyhyesti:

Muistin juuri, että teimme 30-vuotisjuhlalehteä vuodelle 1988, mutta emme saaneet aikaiseksi ja lehti siirtyi vuodella, jolloins en kanteen pantiin roheasti "31". Lehdessä on allekirjoittaneen teksti amerikkalaisen elokuvan nykytilasta, joka voi olla ensimmäisiä kertoja printissä, kun Suomessa mainitaan Spike Lee. Varma en tietenkään ole. Kahtryn Bigelowinkin mainitsen.

Author sucks

As you've probably surmised, I've had something else to think about than blogging. Mainly I've been thinking that I suck. There have been days when I've been thinking that I can't write, that I'm no good for this business, that I should be doing something entirely different, etc. etc. I've been saying to myself that what I should do is stop about thinking a career in fiction.

This was largely due to the Dostoyevsky Reel manuscript which I peeked at after printing it and it looked awful. Even though there is now a possibility of getting it published (now that it's situated in Finland, not just some America pastiche), it seems worse than the original Joe Novak version which relied on stock characters, but this should have totally original characters. It seems there are none. The dialogue is awful and there's no tension between the characters.

I'll keep saying to myself that rewriting may change everything. Here's hoping.. here's certainly hoping.

Ah well. I guess this happens to all the writers around the world. Is there a writer's guide that says how to get over your writer's blues?

There have been two events recently that merit a mention: I'm going to write a story for my friend Tapani to look at if it's suitable for publication for a forth-coming crime anthology he's editing. I received today a sizable sum of money - royalties from the previous name book I wrote with Elina.

I also finished today some test entries for a new name book - it's about Biblical first names. I'll send it our publisher tomorrow. We'll see what happens.

Pantyhoses

Elina sells lots of stuff via HuutoNet, the Finnish equivalent of eBay. Usually she sells old and vintage clothing, mainly from the sixties and seventies that she amasses at thrift and charity stores, flea markets and recycling centres. Just recently she had five packages of different pantyhoses from the early eighties - she sold them to a man! Nothing wrong about that, I assure you (Elina has said that in these matters I belong to the most liberal 0,50 % of the male population in Finland), but there was something creepy about the man writing in an e-mail that he will call Elina and come to us and pick up the tights. I said "no way you're gonna be alone then".

Now she's making a package to send to the guy. I can sleep peacefully at night.

My ex-Joe Novak novel

Finished the first draft of the Finlandisized version of my old Joe Novak novel, The Dostoyevsky Reel. It's now about Harri Tanner, a reporter whose friend asks him to look into some matters that concern a missing one-reeler. It's set in the early sixties and there's lots of discussion over movies and auteur theory etc., but hopefully not too much. It was saddening to give up all the fascinating Hollywood stuff, since the stuff made here in Finland has never been as fascinating to me.

It's a bit shorter than the American version with Joe Novak, but it's still only 37 000 words, which would make it a good Ace Double, as I said here earlier. I don't know if this is any better than the American version, but at least it's more marketable. I'm sending this off to a crime novel contest after reading and rewriting it first.

Here's also a mock cover I made for it some time ago. I've more or less given up the thought of publishing this myself. (May have to think about this twice, if I can't get it published.)

Chase: Knock, Knock, Who's There?

James Hadley Chase was an opportunist writer who changed his style to fit the current mood. In Knock, Knock, Who's There (1973) he has switched to Mafia stories that were a fad in the early seventies due to the Godfather movies. It's a story about Johnny Bianda, the bagman for a small-time mafioso. Bianda decides to get off the boat and robs the money he's gathered on his daily racket round. The book focuses on him trying to stay one step ahead of the Mafia guys. It's a bit weak in the middle, but all in all one of the better Chases. The ending is very cynical and not so flat as in the some other Chase novels I've read so far.

Pere Ubu

I found in a library a five-disc box of Pere Ubu, the classic American new wave band from the late seventies and early eighties. I'd liked the band's Dub Housing when I used to listen to it in the Pori's town library in the late eighties, but hadn't heard it since.

It attracts me even now, even though my preferences in music have changed quite a bit from that time. It's a good mix of weird noise and catchy melodies and riffs, somewhere between punkish pop and avantgarde, with tongue firmly in cheek. In one of the unreleased tracks in the collection they do a version of The Seeds's classic garage tune Pushin' Too Hard! They certainly have some roots in the sixties acid punk. (The Wikipedia link tells me that their first single "30 Seconds Over Tokyo" was dubbed a garage track by a critic.) At least it's never close to prog rock - heaven's sake!

I haven't seem much discussion of Pere Ubu lately, but they would seem to be a precursor to lots of postrock bands of the late nineties and 2000's, even though far more playful than band like, say, Mogwai. This from the Wikipedia site:

"In their songs, Pere Ubu imagined 1950s and 1960s garage rock and surf music archetypes as seen in a distorting funhouse mirror, emphasising the music's angst, loneliness and lyrical paranoia."

Off

Going away for a weekend. Won't be blogging until next Monday. Take care!

Woody Haut's blog etc.

An ugly post in Finnish, with ugly hyperlinks:

Woody Haut, Pulp Culturen ja Neon Noirin kirjoittaja, on perustanut blogin:

http://woodyhaut.blogspot.com/

Vielä ehtii, jos on nopea, tsekkaamaan dekkaristi John Rickardsin sivun Mystery Circus, jossa uudet alan tulokkaat kolumnoivat (sivu lopetetaan kohta):

http://www.mysterycircus.com/

Kevin Burton Smithin mahtava Thrilling Detective -sivu menee tauolle:

http://thrillingdetectiveblog.blogspot.com/2006/06/thrilling-detective-is-dead.html

Jos olette koskaan halunnut lähettää rahaa ulkomaille, niin nyt olisi oikea aika. Thrilling Detective on kaiken muun lisäksi julkaissut Tapani Baggen novellin englanniksi, mikä ei ole vähän.

Varsinainen sivu:

http://www.thrillingdetective.com/

Ja vielä yksi uudehko dekkariblogi:

http://therapsheet.blogspot.com/

Ja vielä tämmöinen outous, jollaista Suomessakin joku voisi pitää: Tribe-nimisen kaverin flash fiction -sivu, jonne ovat kirjoittaneet mm. James Reasoner, Duane Swierczynski, David Terrenoire ja monet muut nuoret ja vähemmän nuoret toivot:

http://tribe.textdriven.com/flash/

Me almost 20 years ago

A commentator said a while back that I looked "suitably bad-ass" in a photo I posted here. While I don't know about that, I do know that once I did look "suitably bad-ass". Just check out that mean look on that man's face! No wonder he turned out to be a hardboiled aficionado. (It's me in 1987 or 1988, making me 15 or 16.)

Some art brut

Here's still another drawing I wanted to save after Kauto had ripped it apart. It's a joint drawing by Ottilia and me. It's our family, even though Kauto (on the left) is depicted as an adult, not a one-year old he is now. (The skull with bunny ears was drawn by Ottilia.) Surprisingly I'm the smallest one and Elina isn't much bigger. The men falling down from the sky is, hmm, I don't actually know what it's about, but it felt like a good idea at the time.

The Finnish cover for Chase

Here's the very graphic, poster-like cover for James Hadley Chase's What's Better Than Money? / Raha on valttia. I don't know the illustrator.

Thanks for the fish

I got a fishbone in my throat last night. I had to go to a doctor, since I couldn't get it out myself. She couldn't see it, because it was too deep in there. She said that if it's still there in the morning, I could go and have it taken away in anaesthesia, which was a thought I didn't really like.

Luckily it was gone by morning, since I'd promised to take Ottilia to her swimming school at 8:30. After swimming myself for an hour or so, I've been very tired all day, but for some reason I couldn't fall asleep even though I tried twice. And I haven't really been able to do any work. I also have a bit of headache, which probably comes from too much sun.

I started another James Hadley Chase (Knock, Knock, Who's There, from early seventies) after finishing his What's Better Than Money? (1960). It was one of the best Chases I've read, even though there were many implausibilities and some of the scenes were just plain stupid, but in this Chase was able to build suspension. The ending was flat, though. I'll post the Finnish cover later on. (I don't know if the cover here is an original one. And it's dark as hell.)

Books read from the last couple weeks or days

Just a quick note on some books:

James Hadley Chase: Eve (1945; no American publication that I know of) - basis for a famous film by Joseph Losey (1962), but of little interest as a thriller, Chase doesn't really know how to make American settings plausible, this has characters Clive, Carol, Rex etc., which doesn't ring true; a Cainish story, but not enough plot; the paperback I have has a nice cover by someone signing as "Charles"

Day Keene: My Flesh Is Sweet (1951) - reprint from Stark House, coupled with Keene's debut novel, Framed In Guilt (1949), which I've read in a Finnish translation; at points overwritten, at points a bit over-elliptic and I had hard time following what happened, but a solid noir thriller nevertheless (I may yet to write more about Keene later on)

Scott Phillips: The Walkaway (2001 or so) - I liked Phillips's The Ice Harvest a great deal, nominating it one of the best crime novels I've ever read; this is both the sequel and the prequel, which Phillips pulls with most admirable skill: you just don't see the climax coming; yet it's also very different from the first novel

Steve Holland: The Mushroom Jungle (1993) - a good history of the British paperback boom of the 1940's and 1950's, with unbelievable stories of the publishers' cruelty: one publisher kept a writer in a cellar in order to have him write the promised two novels in a week, afterwards the publisher asked the writer to pay the rent for the cellar, since the guy had slept in there! another guy died from hunger and sickness just after not getting any advance money even though he'd delivered the manuscript in time, etc. etc. Highly recommended, even though the book's index is worthless, which I noticed only after having read the book and having made no notes!

Norbert Davis, once more

Here's my take on Norbert Davis from Pulpografia (in Finnish, of course):

Norbert Davis (1903—1949) julkaisi novelleja mm. Ace-High Detective Magazinessa, Black Maskissa, Detective Talesissa ja Pocket Detective Magazinessa. Davis on yksi tärkeimmistä pulp-lehtiin kirjoittaneista kovaksikeitetyistä rikoskirjailijoista, mutta hänen kirjailijanlaatunsa oli humoristinen ja jossain määrin parodinen, vaikkakin usein samalla surullinen. Davis jou-tuikin hankauksiin Black Maskin tosikkomaisen toimittajan Joseph Shaw’n kanssa, koska tämä ei halunnut julkaista Davisin kirjoittamia hassuja tarinoita, vaan vaati tältä tiukkoja, hammettmaisia novelleja.
Davis pärjäsi paremmin Dime Detectivessä, jossa hyväksyttiin hänen tunteikkuutensa. Lehteen Davis kehitti sellaiset sankarinsa kuin 1940 aloittanut takuumies William "Bail Bond" Dodd ja 1941 aloittanut Max Latin, josta kertovia tarinoita on sittemmin julkaistu omana niteenään. Latin on erinomaista ruokaa tarjoavan, mutta sikamaisen likaisen ravintolan omistaja ja yksityisetsivä, joka hoitaa asioitaan nimikkopöydästään.
Davis julkaisi 1940-luvulla neljä romaania: The Mouse in the Mountain (1943), Sally’s in the Alley (1943), Rendezvous with Fear (1944) ja Oh, Murderer Mine (1946). W. T. Ballard viimeisteli romaanin Murder Picks the Jury (1947) ja se julkaistiin salanimellä Harrison Hunt. Kahdessa ensiksi mainitus-sa romaanissa esiintyvät Davisin kenties tunnetuimmat sankarit, yksityisetsivä Carstairs ja tämän suunnattoman kokoinen koira Dane; näistä kertovat tarinat ilmestyivät alun perin Argosyssa. Kahta kirjaa pidetään erinomaisina esimerkkeinä siitä, miten absurdi ja nopea huumori voidaan yhdistää kovaksikeitettyyn kerrontaan. Jot-kut ovat tosin sanoneet, että valitessaan melkein parodisen huumorin Davis hylkäsi kovaksikeitetyn dekkarin.
Davis siirtyi parempien rahojen toivossa kiiltävälle paperille painettujen ns. slick-lehtien pariin 1943, mutta vähitellen hänen asiansa alkoivat mennä huonoon suuntaan. Vuonna 1948 hän kirjoitti 15 novellia, mutta myi vain yhden — slick-lehtienkään, sellaisten kuin Saturday Evening Post, talous ei sodan jälkeen ollut hyvällä mallilla. Chandler kertoo eräässä kirjeessään, että Davis pyysi häneltä lainaa. Viimeinen isku oli kahden tutun agentin kuolema. Davis tappoi itsensä heinäkuun 28. päivänä 1949.
Davisilta on suomennettu ainoastaan novelleja, mutta ne ovat kaikki taattua laatua. Erikoista kyllä, melkein kaikki suomennokset edustavat Davisin tuotannon totisempaa puolta, ja ne ovatkin ilmeisesti peräisin hänen 1930-luvun tuotannostaan. "Kuoleman laulu" on ankara, melkein elliptinen kertomus ravintolasta, jonka naislaulajan ympärillä käydään kovaa taistelua. Davis saa aikaan mainion film noir -tyyppisen tunnelman, mutta novellin ymmärtämistä haittaa suomennosvirhe: ensimmäinen sana kuuluu ’meitä’, kun selvästikin pitäisi lukea ’heitä’. Samassa Seikkailujen Maailman numerossa julkaistiin myös toinen Davisin novelli, tosin nimellä N. Davies, mutta oletan, että kyseessä on sama mies. "Kuolemaa paossa" on nimittäin sekin erinomainen kovaksikeitetty kertomus, jossa syyttömänä kuolemantuomion saanut mies pääsee vankilasta vain huomatakseen joutuvansa keskelle kosto- ja petoskierrettä. Davisin tyyli vaikuttaa tässäkin novellissa karskilta. Novellin lopetuksen onnellisuus onnistuu kylläkin pilaamaan tunnelman.
Toinen Davisin vankinovelli, "Horjumaton toveruus", on yhtä hyvä. Siinä vankilaan syyttömänä joutunut John Dale kiskaistaan keskelle monimutkaista huijausoperaatiota, jossa eräälle rikkaalle miehelle uskotellaan, että Dale on hänen kauan sitten kadonnut poikansa. Tässäkin novellin lopetus vaikuttaa turhan onnelliselta. "Tohtorin sijaisessa" nuori Richard Terry kostaa hänelle tehdyn vääryyden, jonka ansiosta hänen lääkärinuransa on loppunut. Novellissa on huimia huijauksia ja rajuja käänteitä ja öinen film noir -tunnelma on hyvin tavoitettu, mutta juoni on tarpeettoman monimutkainen. Davis kuitenkin selvästi pyrki tässäkin novellissa kuvaamaan tapahtumia realistiseen sävyyn.
Näitä huonompi on "Lempeäkasvoinen myrkyttäjä", jossa slummissa asuva tohtori Flame, epämuodostuneen näköinen mutta ihmisystävällinen mies selvittää myrkytystapauksen. Novellin juoni on turhan monimutkainen, mutta realistinen kuva slummielämästä on kiinnostava. Erikoista on se, että myrkyttäjä on pettynyt sosiaalityöntekijä. Kovin hyvä ei ole "Mieletön murha", jossa arkeologian professori selvittää kampuksella tapahtuvan murhasarjan. Novelli on selvästi liikaa kiinni vanhassa perinteessä ja sen kliseissä eikä juonikaan ole kovin innostava.
Davisin kohdalla muistetaan aina mainita, että hän oli kielifilosofi Ludwig Wittgensteinin suosikkikirjailija. Wittgenstein kirjoittikin kirjeessä ihastuneensa N. Davis -nimisen kirjailijan novelliin, mutta suomennetunkin kirjeenvaihdon toimittaja Norman Malcolm ilmoittaa teoksessaan Ludwig Wittgenstein — muistelma, ettei ole löytänyt kyseisestä kirjailijasta mitään tietoa.

Novellit:
Horjumaton toveruus, Seikkailujen Maailma 1/1949.
Kuolemaa paossa, Seikkailujen Maailma 6/1950.
Kuoleman laulu, Seikkailujen Maailma 6/1950.
Lempeäkasvoinen myrkyttäjä, Seikkailujen Maailma 9/1953.
Mieletön murha, RikosPalat 3/1988.
Tohtorin sijainen, teoksessa Seikkailujen ansoja. Kanerva: Lahti 1948.

Ludwig Wittgenstein and pulp

Here's a very nice article about Ludwig Wittgenstein and his affection for hardboiled crime writing, especially of Norbert Davis (who, based on little I've read from him, was a very good writer). The writer makes also a case for Wittgenstein as a hardboiled stylist and philosopher.

New books

I've been browsing through publishers' catalogues for the next Fall. It's been worrying, embarrassing, frustrating: I'm not in any of them! I don't have any books coming out this year! I don't even know if there will be any next Spring (apart from the Finnish pulp fiction anthology I mentioned). This is getting really worrisome, you know. As if I didn't know anymore how to do my job.

Well, all it requires is to get back to work. Now.

Ottilia

Here's the future architect.

Ottilia and some of her friends

Ottilia with some of her friends from daycare. Ottilia's the one with the wide grin.

Ottilia's last day at daycare

Ottilia is going to school next Fall. Here she's getting big hugs from her daycare teachers ("tarhantädit", as we say in Finland).

My spam poetry

I self-published a small pamphlet of poetry compiled from random texts found from the web and spam e-mails two years back. The print run was, if I remember correctly, 50. Now the book called Corporation Near Class is available in PDF:

http://www.nokturno.org/index.php?poeetta=nummelin

(The Nokturno site is concentrated on concrete, abstract, modernist and postmodernist poetry. It's great to be there.)

Malmont's pulp pastiche

Everyone's been very enthusiastic about this book on several e-mail groups and blogs. It sure sounds like something I'd like to read (and write, too!): it's about two thirties' pulp writers Lester Dent and Walter Gibson (real guys and real writers, in case you didn't know) who are investigating the murder of H.P. Lovecraft. There are also other pulp writers of the era, including the later Dianetics man, L. Ron Hubbard and the renowned black crime writer Chester Himes. Why doesn't someone translate this stuff into Finnish?

The Anthology of Finnish Pulp Fiction

As you may remember, I've been working on an anthology of Finnish pulp fiction for almost a year now. I completed compiling the stories couple of months back and wrote a lengthy introduction for the book. Now I heard that the book will be out on next February or March. It's a long time to wait, but it will be worth waiting for. I just hope that all the copyright holders are cooperative.