I've been editing and typing a collection of Harry Etelä's pulp horror stories from the late thirties and late fourties, as I've mentioned some times before. I've got only one to go (I've been typing these for the last two or three months, a page or two before actual work) and it's one of the feircest stories ever published in Finnish language. It's a story about a village blacksmith who kidnaps young boys and grills them over fire and eats them! This was in 1939, in Finland, where decorum, a sense of decency, was pretty much ruling. Bad taste was something so despicable you can't even begin to describe it. (And bear in mind that Etelä also wrote some of the most revered and loved schlager tunes in Finland, such as Katri Helena's "Puhelinlangat laulaa" (which was first recorded by his big brother, Pentti Viherluoto).)
Here's an excerpt of the story "Kauhujen salakammio/The Secret Chamber of Horrors" that I've been thinking about would be the titular story of the collection. I'll translate the relevant bits after the Finnish part:
Ennen kuin poika käsittikään oli häneen tartuttu kourin, joitten hirmuinen voima oli rusentaa murskaksi hänen jäsenensä, ja hän tunsi sinkoutuvansa kammion toiseen päähän. Pudottuaan lattialle hän jäi makaamaan siihen liikkumattomana ja katseli salavihkaa käsivartensa yli, kuinka seppä hiipi lähemmäksi. Kun hän oli tullut yli keskilattian, poika nousi nopeasti ja juoksi kaartaen ovelle, jonka raskasta salpaa hän yritti kohottaa...
Mutta samassa seppä oli jo hänen kimpussaan paljastettuine puukkoineen.
- Älä rimpuile, tai pistän sinut heti! hän huusi, ja teräs välähti liekkien punertavassa loimossa. - Minun on nähtävästi sidottava sinut, kirottu penikka, kunnes kaikki on valmista.
Nurkassa oli köyttä, eikä kestänyt kauan kun seppä oli sitonut pojan kovakouraisesti.
Taas kuului heikko napsaus jostain.
Tuomela kuunteli tarkasti ja katsoi ympärilleen. Se oli jo neljäs napsaus lyhyessä ajassa. Mikä ne aiheutti? Hän katsoi kattoon ja nurkkiin, mutta unohti sitten koko asian ja meni lisäämään halkoja rovioon.
- Täytyy olla hyvä tuli, tappelukukko, hän sanoi. - On niin hauska nähdä, kun käperryt ja muutut suloisen ruskeaksi. Parhaat paikat syön sinusta tänään, loput vien jääkellariini. Tiedätkö, että kämmenpohjista nautin kaikkein eniten?
Poika kuuli ketjujen ja rautojen kalinaa. Nyt hän ymmärsi renkaitten tarkoituksen.. hänet ripustettaisiin tuleen...
- You gotta have a good fire, young hero, he [the blacksmith] said. - It is so nice to see, when you crumble in and get so sweet and brown. I'll eat the best parts of you today, the rest I will take down to the cellar. You know that I like the palms most?
The boy heard the chains and iron bars rattle. Now he understood the meaning of the rings... he would be hung over the fire...
No comments:
Post a Comment