Muistoja elokuvakerhoista

Kirjoittelin eräälle sähköpostilistalle muistoja Porista, elokuvateattereista ja elokuvakerhoista ja ajattelin ikuistaa viestin tänne:

> Ah, niitä muistoja Porin Adams-teatterista (jonka vierellä oli
> erinomainen levy- ja lehtidivari Ladyland). Wajdan elokuvia
> käytiin
> katsomassa muistaakseni jossain kirjaston yhteydessä olevassa
> työväenopiston kellaritilassa.

Joo, siellä olivat sekä kaupungin kulttuuritoimen Kinokellarin että Porin elokuvakerhon (Suomen toiseksi vanhin! perustettu muistaakseni -58, kun Turun elokuvakerho oli perustettu -56*)esitykset, kunnes Kinokellari (joka toimii edelleenkin) siirtyi Kinoon (hieno omaperäinen funkkistyylinen rakennus, jonka oli suunnitellut porilainen rakennusmestari Kalle Myntti 30-luvun alussa). Kinokin sitten lopetettiin (samoin kuin hieno 50-luvullavalmistetussa rakennuksessa toiminut Kino-Palatsi), kun valmistui kohtuullisen hauskan näköinen Promenaditalo (tai jotain sinnepäin), jossa oli jonkin aikaa Suomen modernein elokuvasali. Näin siellä "Matrixin", mutta tekniikasta ei ollut apua ja kyllästyin kertakaikkisesti.

Enemmän nautin elokuvista kerhoesityksissä, vaikka kuva oli laatikon muotoinen (väärät portit projektoreissa), toisen projektorin (siellä oli siis sentään yliheitto) äänet särisivät ja auditorion (siksi sitä kutsuttiin) lattia oli tasainen! Niskat tulivat kipeäksi ja persuukset puutuivat, mutta hei, ei mitään väliä jos näkee semmoisia leffoja kuin Hustonin "Wise Blood" ja Saylesin"Muukalainen Harlemissa" (joita en kumpaakaan ole sittemmin edesn ähnyt uudestaan!).

Adamsissa oli paljon lastennäytöksiä, pätkis-tyyliin, Chaplinin vanhoja ja piirrettyjä. Speden leffojen ensi-illat taisivat olla siellä. Visa Mäkisen leffat menivät kyllä mielestäni jossain toisessa teatterissa, Jaarlissa?

> Vaan purkutraktorit tulivat ja sinne
> hävisivät Adams ja Ladyland - nuoruuteni mukana. Et vähä
> haikeeta.

Joo, mielikuva on, että varsinkin Adams oli hieno rakennus. Nyt siinä on täydellisen mitäänsanomaton kerrostalo. Ladylandhan lopetti divarityyppisen toiminnan ja siirtyi BePOPiin (Suomen ensimmäinen postmodernistinen rakennus, suunnittelijana Jyrki Tasa) myymään levyjä TNT-nimen ottaneeseen uuteen liikkeeseen. Nyt sitäkään ei enää ole. En ole varma, mitä Turo (sukunimi häipyy mielestä) tekee nykyään.

Isäni osti aikoinaan pois kaikki Ladylandin alakerrassa myytävänä olleet kirjat, joista suuri osa oli sekulia. Kirjoja oli kuitenkin niin paljon, että isä joutui ajamaan kaupungin halki niin ettei hän nähnyt autostaan taakseen ja sivuilleen lainkaan. Itse ehdin ostaa Ladylandista parit levyt (isoveljelleni harmillisesti jääneen Red Skinsien älppärin ja jotain muutakin), mutta TNT:stä napsin 80-luvun lopulla melko säännöllisestikin levyjä. (Harmi vain, etten kauheasti niitä jaksa enää kuunnella, jotain Legendary Stardust Cowboyta. What was I thinking?!)

* Siis Porin elokuvakerho oli toiseksi vanhin tietysti silloin,kun se vielä toimi. Nyt sitä ei enää ole. Ehkä paperilla, en ole ihan varma. Olin hallituksessa 14-vuotiaana, mikä oli varmasti jonkin sortin rike. (Turun elokuvakerho on vielä, ja näköjäänihan hyvässä hoidossa. Nuorisossa on yhä voimaa!)

Toisessa viestissä jatkoin lyhyesti:

Muistin juuri, että teimme 30-vuotisjuhlalehteä vuodelle 1988, mutta emme saaneet aikaiseksi ja lehti siirtyi vuodella, jolloins en kanteen pantiin roheasti "31". Lehdessä on allekirjoittaneen teksti amerikkalaisen elokuvan nykytilasta, joka voi olla ensimmäisiä kertoja printissä, kun Suomessa mainitaan Spike Lee. Varma en tietenkään ole. Kahtryn Bigelowinkin mainitsen.