Monday, April 07, 2008

YYA-sopimus ja minä

(This is about Finnish history and politics. Would be too difficult to write about it in English. Next: a Finnish P.I. writer from the sixties. That I'll write in English.)

Viime sunnuntaina tuli kuluneeksi 60 vuotta YYA-sopimuksen allekirjoittamisesta. Se tarkoittaa sitä, että vuonna 1978 samasta sopimuksesta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Olin tuolloin kuusivuotias - tai tietysti viisi-, koska sopimuksen allekirjoituspäivä kerran oli 6.4., reilu kuukausi ennen syntymäpäivääni.

YYA-sopimus ei ollut mitään peruskauraa. Sitä juhlittiin perusteellisesti ja ympäri maan. Porissakin järjestettiin oma, ilmeisesti Suomi-Neuvostoliitto-seuran masinoima juhla, joka pidettiin Pohjois-Porin yläasteen juhlasalissa Pormestarinluodossa. Paikalla oli paljon tärkeitä ja hienoja ihmisiä. On mahdollista, että isäni - joka oli tuolloin Porin asukasyhdistysten neuvottelukunnan (tai vastaavan) puheenjohtaja - piti paikalla puheen. Varmasti kaikki porilaiset poliitikot ja paikkakunnan media olivat paikalla. Epäilen, että myös Satakunnan Kansan toimittaja oli lähetetty tekemään juttua, vaikka lehti oli tuolloin hyvinkin pappishenkisen kokoomuslainen.

Muistan, että olimme siellä isoveljeni kanssa myymässä arpoja - tunsin itseni tärkeäksi pitäessäni kädessäni sellaista alumiinista rengasta, johon arvat on kiinnitetty. Edustimme ehkä pioneereja - Pohjois-Porin pioneerien kokoontumispaikka oli Aaltosen Jaskan äidin luona Toejoella (Jaska soittaa nykyään rumpuja Nuorissa Vihaisissa Miehissä; tai soitti ainakin kun näin bändin viimeksi noin neljä vuotta sitten Pormestarinluodon Asukasyhdistyksen markkinoilla*). Toinen vaihtoehto on, että olimme paikalla asukasyhdistyksen kautta.

Mitään muuta en muistakaan. Arvat.

Vuonna 1988 ei vastaavaa tilaisuutta ehkä järjestetty tai jos järjestettiinkin, en ollut mukana.

* Tai sitten ei. Wikipedia-artikkeli ei mainitse Jaskaa. Ehkä se oli jokin muu bändi tai Jaska oli vain tuuraaja. Oli miten oli, sain aikoinaan Jaskalta rikkinäisen akustisen kitaran, johon kirjoitin "This machine kills fascists" ja tein noin sata akustista punk-biisiä kotimankalla. Niitä on vuosia myöhemmin julkaistu Lal Lal Lal -levymerkin koostekasetilla Kuolleena haudattuja.

PS. Hesarin sunnuntaisivulla väitettiin, että Neuvostoliitosta tuotiin clearing-sopimuksen takia kaikkea, mikä vähänkin liikkui. En ihan usko. Tuotiinko muka tätä autoa jossain vaiheessa Suomeen?

3 comments:

Lauri Itäkannas said...

Ainakin Wikipedian mukaan kyllä tuotiin!

Juri said...

Eihän tuossa sanota, että tuota 968-mallia olisi tuotu Suomeen. Jaltaa eli onko se nyt sitten tuo 960 tuotiin vähäisiä määriä 60-luvulla (Eestin Muhuklubin (ilmeisesti auton lempinimi siellä oli Muhu) sivujen mukaan Suomessa on enää yksi rekisteröity Jalta). Mutta 968-mallia ei ole minusta ikinä tuotu. Ilmeisesti se oli huonoista huonoin.

Lauri Itäkannas said...

Tosiaan, erehdyin. Artikkelissa sanotaan 966:ta tuodun, ja se taas ainakin kuvien perusteella on päällisin puolin sama vehje kuin 968. Vaan siinäpä virhe piilee, Jalta onkin ZAZ-965, aivan eri näköinen peli. Liekö tämä sitten se ainoa rekisterissä oleva, hyväkuntoisen näköinen joka tapauksessa.

Voidaan siis todeta, että ihan kaikkea ei tänne tuotu. Onneksi Nivaa saa taas!