Friday, November 17, 2006

Runoja/Poetry

I've been writing quite a lot poems lately, but haven't posted them here. I've been also thinking about setting up a (yet another!) blog for these poems. They do get in the way, don't you think?

Maksukehotukset putoilevat taivaalta,
syli on täynnä, kertaheitolla
tehtyjä valheita, pankit ovat muistoja vain,
tiliavaimet ovat oleellisia jos haluamme eteenpäin,
taivaaseen, helvettiin, on valta jos haluaa,
ota se pois, itseltäsi ennen kaikkea,
muilta takautuvasti, taannehtivasti,
remburssit heijastuvat seinään, liiketoimintakieltoon
on asetettu vain joitakuita, joita et tunne
etkä tule ikinä tuntemaan,
vaillingit lankeavat, vekselit tuleentuvat,
aikamme on täynnä totuuksia,
kuka niitä kuulee, napsii ilmasta,
heijastuu seinälle, metsän kaltaisena.

***

Heijastu seinälle, ammuta itsesi taivaalle,
kuoleman kaltaiset olotilat, ktooniset murrosikäiset,
ktooniset kuoleman kaltaiset nuorison käsitykset,
meillä on muovipusseja kivesten tilalla,
kauniit kukat käsissä, kuljemme kohti mitä sitten ikinä kuljemmekin,
muovipussit katatooniset, minun katatoniani,
oi katatonia, onni on maratooni juostuna ja piestynä,
keskittyminen kannattaa aina, keskittäminen on jo asia erikseen,
mene ja tee mitä pitää tehdä,
miehen osa, naisen vaisto, siitä välistä on löydyttävä jotain,
arvotontakin se saa olla,
kuinka minä tämän päätän, on ihan oma asiani,
hiukan dokumenttia, hiukan romanssia, eikö jätkä tajua mitään,
keskusteluista palasia, hyppäävät miehet, pomppivat naiset,
naiset katatoniassa, miehet perässä juoksemassa,
härät Pamplonan,
maagisuus on viimeinen toivomme.

***

Haluatko säästää muutokset, tallettaa rahat, viimeiset rahat,
varat on kuoletettu tästä päivästä maailmanloppuun,
koskaan et mihinkään pääse käsiksi,
loppu tulee jo ennen kuin olet mielestäsi päässyt alkuun,
lyhyet ilot ovat nautintojasi,
haluatko todellakin säästää itseäsi,
kasvojasi, häpeääsi, muuria jota vasten itket,
kuinka muka voisit tietää
mistä maailma on tullut, tietoisuuteesi,
kamalat väitteet ovat raivattavissa, tiet eteenpäin ja taaksepäin ovat auki,
sivuilta on sinun mentävä,
kuinka sen teet on oma asiasi,
tyttöystävät, siilit, pienet elottomat esineet, luonnonmukaiset,
meillä on niitä kohtaan velvollisuuksia,
moraalista on puhuttu jo maailman alusta saakka,
sitä on tutkittu, etiikkaa, journalismia,
meille on kerrottu paljon, mutta ei vielä oikein mitään,
meiltä on pimitetty paljon oleellista,
kuten jalkojen järjestys öisin, pääministerin sydämen muoto,
sinulle ne on kerrottu, mutta et tiedä mitä tiedolla tekisit,
myy ne, myy ne mustassa pörssissä, myy ne kaikille, kenelle tahansa,
saat korvaukseksi maailman mustan silmän.

***

Kaikki ajatukset, kulkevat pitkin katuja, katuja kiveyksiä maailmoja,
auringot kulkevat tuosta noin ja takaisin,
hiekkaa on minun suuni täynnä,
auringot auringot, minulla on tarpeita,
väistykäähän vähän, hajaantukaa,
maailmaan mentiin silloin ihan toista kautta,
sikiöt puhuvat pitkin metsiä,
meillä on menoa: matka kutsuu kohti Pariisia,
pariisia, riisiä, paperia pinkka, pinot, pinkat,
rahaa tukoittain, takataskut pullollaan,
takaisin ei ollut enää tulemista, joten lähdimme pois,

auringot ovat lavoilla, niitä pystytettiin illalla,
eilen illalla, muistatko vielä,

sinäkin olit siellä,
minä en, minä olin muualla, kaukana ratsastamassa, horisontissa,
taivaanrannassa, taivaallako on ranta,
kuka sen on keksinyt,
nouskaa ylös, metafora on tarpeeton tässä yhteydessä,

jonkinlainen järjestys on säilytettävä maailmassa.

***

Maailma kuiskaa korvaani:
lähde maailmaan, maailmasta,
pois, kokonaan, kausittain,
minulla on vastuita joita en voi välttää.
Minun on oltava muualla kun sinä olet täällä.
Vieressäni. Vieressäni lepää myös suuria kissapetoja.
Ne ovat valmiina.
Kuka muu on valmis.
Minusta tämä ei tunnu enää miltään.

***

En ole osannut järjestää sanojani oikein.
Joskus osasin. Silloin maailmakin oli toisenlainen.
Lapseni kysyy minulta: mitä toi tekee,
enkä osaa vastata koska en tiedä mikä on "toi",
salaperäinen tuo, kaukana kaukana oleva otus, olio,
viime kesänä nähty haikara,
katoilla pesivä outolintu,
viime kesänä koettu outous, toissapäivänä aamulla eilen illalla
ollut väsymys,
toinen lapseni sanoo minulle että toinen lapsistani näyttää pöllöltä:
linnut siis kulkevat mukanani tästä iänkaikkiseen.

***

Mikä heittyy seinälle, piirtyy mieleen, mikä heittyy mieleen, on piirretty
ikiajoiksi sydämeen. Mikä maailman banaalius siinä tuntuu.
Kukka on kaunis kuin sydämesi,
rakastuminen on ollut maailman ajoista asti tunnettua,
tutkitaan sitä, niin kuin journalismia tai etiikkaa,
maailmanräjähdystä, näinkö systeemit loppuvat, ihan tuosta vain,
isolla pamauksella vai olemattomalla pierulla,
pierukin on sana jota et välittäisi käyttää,
sinulla on käskyvalta, sidottu, ratkaisu-,
avaimet oviin joiden takaisesta maailmasta et tiedä vielä mitään,
tiikeri vai nainen, nainen vai tiikeri,
kummasta astut, hehe, siinäpä sinulle dilemma, varsinainen ongelma,
ratkaise se ja olet oman maailmasi valtias.

***

Vaimoni kirjoittaa kännykällä,
linnut kirjoittavat itsensä,
glöginmaistelu saa jäädä,
kupit ovat tyhjentämättä, vaimolla on pyyhe pään päällä, turbaanina,
se tuskin on ideologinen kannanotto,
harmillisesti maailmasta poistetut tilanteet.

***

Keskusteluryhmä on lakkautettu, sanoo kirjallisuuteen keskittynyt nettisivu.
Se on minusta jo jonkinlainen paradoksi,

rautateitten kaltainen poliittinen manifesti,
linnut ja puitten lehdet ovat valmiita protestiin.

No comments: