Stieg Larsson, the British crime writer?

The Rap Sheet posted the finalists for the Barry crime fiction award some days back. Great list, and congrats to Duane Swierczynski and Christa Faust (whose Money Shot, her novel on the paperback list, we are publishing next Spring with Arktinen Banaani). But what's Stieg Larsson doing in a list for British writers? Does Britain = the whole Europe, containing Sweden?

And what's with Åsa Larsson, in a list for best paperback originals? It's not an original novel in any sense, since it's a translation.

The Shamus awards

I notice from The Rap Sheet that the Shamus awards (given to the best private eye novels published during a year, mainly (or only?) in the US) have been given to books I've read or am reading at the moment. The Shamus for the best novel went to Reed Farrel Coleman whose The James Deans I liked a great deal (this machine is working so slow that I won't go looking for the post I made on it in Pulpetti, um, 1½ years ago). I'm just now reading Soul Patch, the book that won the first prize. It's wonderful so far, but it seems that Coleman had a stricter editor at Plume, his previous publisher. But more on that later.

The best first novel and the best paperback novel I both read, but unfortunately never managed to talk about them here in Pulpetti: I think I mentioned Sean Chercover's Big City, Bad Blood, but I know I didn't mention Charles Ard.. ehem, Richard Aleas's Songs of Innocence. Even though I thought it was great - a private eye book just won't get any bleaker than this. And Aleas writes with ease and keeps you turning the pages, even though you know the ending will be grim. I also liked Chercover's book, but it was a bit too long on the private eye's personal life even when it didn't seem to be important to the book and the plot - compare it to Coleman's Soul Patch in which Moe Prager's love life is essential to the plot.

Mind you, these are not average private eye novels in any way. There are still many readers (especially in Finland - since we don't get these books in Finnish) who think that the private eye genre is locked somewhere in the era and style of Raymond Chandler or that it's just some lone hero joking around and drinking booze à la our very own Reijo Mäki. All these three books bring fresh air to the genre that many thought was dead by the eighties.

(Which was nonsense in the first place. [Which I came to understand only later. {But more on that later.}])

Tähtifantasia-palkinto VanderMeerille

(This is about a Finnish fantasy award.)

TÄHTIFANTASIA-PALKINTO

LEHDISTÖTIEDOTE - JULKAISUVAPAA TIISTAI 21.8. klo 11.00

Helsingin SF Seuran Tähtifantasia-palkinto
parhaasta vuonna 2006 suomeksi ilmestyneestä
käännösfantasiakirjasta annetaan Loki-Kirjojen
julkaisemalle JEFF VANDERMEERIN romaanille
PYHIMYSTEN JA MIELIPUOLTEN KAUPUNKI.
Teoksen on suomentanut Johanna Vainikainen-Uusitalo.

Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki on huikea sukellus fantastisen
Ambergris-kaupungin pimeään puoleen, sen painajaisiin, unohdettuihin
salaisuuksiin ja outoihin elämänkohtaloihin. Jeff VanderMeer on
onnistunut luomaan teoksessaan mosaiikkimaisen runsaan
rinnakkaistodellisuuden. Lumoavan maailman, joka kohoaa eeppisiin
mittoihin kiitos rikkaasti kuvaillun historian, mielenkiintoisten
detaljien sekä moniulotteisten henkilöhahmojen. Leikkisää huumoriakaan
unohtamatta. Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki on kaunokirjallisesti
merkittävä, fantasiaa lajityyppinä uudistava teos.

Kun ihmiset ensi kertaa saapuivat Moth-joen rannalla sijaitsevaan
Ambergrisin kaupunkiin, paikalla asui jo salaperäisiä, sienimäisiä
harmaalakkeja. Kohtaaminen päättyi verilöylyyn, jonka vaikutukset
säteilevät pitkälle kaupungin tulevaisuuteen. Maailmassa on tummia
piirteitä, jotka on rapsuteltavissa sivistyksen pintakerroksen alta esille.

Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki koostuu kolmesta toisiinsa
kytkeytyvästä tarinasta, joissa VanderMeer pelaa erilaisilla
kirjallisilla tyylilajeilla. ”Martin Laken muodonmuutos” kertoo
palvotusta taiteilijasta, jonka tuotanto heijastelee Ambergrisia ja sen
synkeitä ominaispiirteitä. VanderMeer kuvaa tarinassaan satiirisesti
taiteen perusluonnetta ja taideteosten tulkintaa. ”Hoegbottonin opas
Ambergrisin varhaishistoriaan” on itseironialla höystetty, monin osin
alaviitteiden kautta etenevä herkullinen kertomus historioitsija Duncan
Shriekin epäluotettavasta menneisyyden tulkinnasta. ”X:n outo tapaus”
ottaa puolestaan kaiken irti todellisuuden perimmäiseen olemukseen
liittyvistä kysymyksistä. Tarinan kertoja on suljettu mielisairaalaan,
koska hän väittää Ambergrisin olevan tarun sijasta totta. Mutta kuinka
sitten käykään?

VanderMeer leikittelee jatkuvasti kirjallisella ilmaisulla ja siihen
liittyvillä ulottuvuuksilla. Epätäydellisyys ja yksiselitteisen
todellisuuden puuttuminen ovat osa kirjailijan rakentamaa kokonaisuutta.
Totuuden etsiminen ja sen muuntuminen erilaisiksi vaihtoehtoisiksi
tarinoiksi on Ambergrisin ja sen asukkaiden ominaisluonne. Teoksen
päähenkilöksi nouseekin itse asiassa juuri tarunhohtoinen Ambergrisin
kaupunki. Se on kuin elävä persoona: hengittävä, sykkivä, juonia ja
kiehtovia salaisuuksia sisällään hautova olento, jolla on sielu.

Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki on elämää suurempien tarinoiden
aarreaitta. Fantastinen, älyllinen ja mieleenpainuva mutta samalla
helposti lähestyttävä teos, jonka runollisiin ja pilke silmäkulmassa
kirjoitettuihin teksteihin on vaikea olla rakastumatta.

Suomalainen Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki sisältää valikoiman City
of Saints and Madmen -teoksen tarinoista. Kirjasta on julkaistu
englanniksikin lukuisia sisältönsä laajuuden puolesta toisistaan
poikkeavia versioita.

Tähtifantasia-palkinnon myöntää Helsingin SF Seura ry, joka on jakanut
jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan arvostettua Tähtivaeltaja-palkintoa
parhaalle Suomessa julkaistulle tieteiskirjalle. Tähtifantasia-palkinto
jaetaan nyt ensimmäistä kertaa.

Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat
kriitikko Toni Jerrman, kirjailija Anne Leinonen, kriitikko Elli Leppä
ja toimittaja Vesa Sisättö.