Wednesday, February 22, 2006

Gangsterismi kirjallisuudessa

(In Finnish again - sorry guys!)

Lueskelin Toivi Suomelan opintopiirikirjasta Kaunokirjallisuus ja työväenliike (Sirolan kirjeopisto, 1954), jossa kirjoittaja niputtaa yhteen kaikenlaista otsikon "Kädet ylös tai ammun! - gangsterismi kirjallisuudessa" alle. Pitkässä alkuperältään amerikkalaisessa sitaatissa hyökätään nimeltä mainiten klassikko-film noirien kimppuun ja tuomitaan esimerkiksi The Set-Up, Kuoleman suudelma, The File on Thelma Jordan...

Kiinnostava on myös seuraava pätkä:"Samantapaista katseltavaa ja luettavaa tarjoavat myös lukemattomat sekä kotimaista että käännöstuotetta sisältävät jännityslukemistot ja -sarjakuvat, joita etenkin nuorisomme harrastaa. Otetaanpa jälleen esimerkki: Jännityslukemiston eräs numero, joka ei suinkaan ole valittu erikoisen hirvittävyytensä vuoksi, vaan aivan satunnaisesti. Kansikuvassa on kauhistunut nainen korttipöydän ääressä hänen edessään suuri käsi joka pitelee hirttosilmukkaa. Kannessa tunnus: 'Jälleen hän käänsi kortin. Se oli pataässä, kuoleman kortti. sitten hän katsahti ylös korteistaan ja näki Kuoleman lähestyvän.' - Lehden sisältö: Kertomus 'Rakkautta ja vihaa' tunnuksena lause 'Olen surmannut kaksi ihmistä. Toista rakastin, toista vihasin. Nyt tahdon itse kuolla.' Sitten kertomus 'Kanavan majatalo' ja tunnuksena lause 'Pidä näppisi alallaan, taikka minä pamautan kallooi sellaisen reiän että siihen voi ajaa hevosella. Pysy liikkumatta, aloillasi.' Tätä seuraa kertomus 'Miekka ja pistooli', kauhukertomus 'Ruumis komerossa' ja sen tunnuksena lause 'Celia ja tohtori eivät olleet voineet tappaa miestä puolessa minuutissa', jne. - Kertomukset 'Kuoleman kortti' ja 'Verisen auton salaisuus' kruunaavat tämän kauhuannoksen, jonka lehden numero lukijoilleen tarjoilee."

Mikähän numero tuo oli kyseessä? Jännityslukemisto oli Ilmarisen lehti, joka oli minusta aika vaatimaton 50-luvulla, mutta lehti julkaisi Marton Taigan jatkokertomuksia koko vuosikymmenen ajan ja oli yksi Seppo Tuiskulle ensimmäisistä työnantajista.

Toivi Suomela jatkaa: "Edellä olevaa kuvausta voisi jatkaa loputtomiin, jos ottaisi vaivakseen tutustua kirjavaan roskalukemistojen ja sarjakuvajulkaisujen joukkoon, joka koristaa kirjakauppojen ikkunoista ja lehtimyyjien kojuja. Mutta tämä riittäköön esimerkiksi. Varmaa on, että moisen 'kirjallisuuden' vaikutus tuntuu ennen kaikkea nuorison, mutta myös varttuneemman väen moraalin ja arvostelukyvyn heikkenemisenä varsinkin kun otetaan lisäksi huomioon kaikenlaisten pornografisten (epäsiveellisten) julkaisujen levinneisyys ('Kalle', 'Coctail' [sic] yms.). Itsestään selvää on myös, miten vahingollista työväenliikkeelle tällainen lukijoita tylsistyttävä 'kovaksikeitetty' ja raaistava 'kirjallisuus' on."

Tekstin lopussa on vielä kysymyksiä keskustelua varten:

1) Mainitse jokin esimerkki formalistisesta taiteesta (ei opintokirjeessä mainittu).
2) Mitä vastaat, jos joku väittää, että marxilaiset vaativat taiteelta yksipuolista "sisältöä" mutta eivät pyri kehittämään "muotoa"?
3) Selosta lyhyesti jokin lukemasi kertomus, näkemäsi filmi tai muu taiteen tuote, jossa pyritään himmentämään luokkavastakohtia tai ihastelemaan rikollisuutta.
4) Miksi kapitalistisissa maissa julkaistaan niin valtavasti rikollisaiheista kirjallisuutta ja sarjakuvia?

2 comments:

Anonymous said...

Kapitalistisissa maissa julkaistaan runsaasti rikosaiheista kirjallisuutta ja sarjakuvia samasta syystä kuin neuvostotasavalloissa julkaistaan paljon tieteisfiktioita. Amerikkalaiset kasvatusviranomaiset ovat pyrkineet puuttumaan asiaan laatimalla sarjakuvakoodeksin, joka tiettävästi tulee lähivuosina poistamaan haitallisen ja rappioittavan aineiston sarjakuvista täydellisesti. Koodeksin luomiseen on osallistunut myös Amerikassa arvostettu nuorisopsykiatri Frederik Werthan, joka on havainnut useissa potilaissaan lisääntyvää väkivaltaisuutta näiden luettua kuvasarjalehtiä. Esimerkiksi tyypillisen USAlaisen jenkkinuorisorikollisen asumuksesta löydettiin turmiollinen sarjakuvalehti. Sosialistissa maissa leviävän fiktion suhteen ei ole katsottu tarvittavan erillisiä normimääräyksiä, koska sosialistinen ihminen pystyy käsittämään toden ja fiktion eroavaisuudet jo peruskasvatuksensa pohjalta.

Juri said...

Täydet pisteet! Siirryt seuraavaksi Artekin pioneerileirille opettelemaan vallankumouksen käytänteitä.

(Eikös Wertham ollutkin jonkin sortin vasemmistolainen, ainakin amerikkalaisessa mittakaavassa?)